Gallup Forum

Kirjaudu sisään

Suomalaisissa talouksissa kahdessa kolmesta on ylimääräistä rahaa käytössä. Niistä talouksista, joiden vuoden bruttotulot ovat alle 20 000 euroa, ylimääräistä rahaa on 42 prosentilla ja yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevissa talouksista ylimääräistä rahaa on 90 prosentilla.

Ylimääräisen rahan käyttökohde on useimmiten lomamatka (35 %:lla talouksista). Kakkossijalla on säästäminen (32 %), mikä ei ole yllättävää, sillä neljä viidestä suomalaisista ei pidä ajatuksesta, että he olisivat velkaantuneita. Jaetulla kolmossijalla ovat harrastukset sekä kodin kunnostaminen (molemmat 25 %). Alle 5 prosentissa talouksista ylimääräistä rahaa käytetään taide-esineisiin (2 %), koruihin ja kelloihin(4 %) tai rahapeleihin (4 %).

Sillä, onko talous lapsiperhe, ei ole merkittävää vaikutusta ylimääräisen rahan käyttökohteisiin.

 Lähde: Atlas 2011
Kuvat: Finnmatkat wellness, hollolanliikelahjat.com

2 Comments

  1. Yhdyn kirjoitukseen siinä että esim. minä matkustan jos ylimääräistä rahaa jää, ja olen onneksi saanut toteuttaa haavettani matkustamisesta. Säästäminen ei ole kovin suuressa määrässä meillä milloinkaan ollut päämääränä, se että rahaa on riittävästi maksuihin on tietysti tärkeää ja että sitä riittää normaaliin elämiseen kohtuudella. Ylijäävä menee matkustamiseen ja joskus kulttuuri menoihin.

  2. Rahattomuus hallitsee elämään täysin, mutta sehän johtuu minusta itsestäni. Kuitenkin elämäntilanne on sellainen, että rahan tekeminen ei ole mahdollista,

    291,98 euron kuukausitulot eivät ole inhimilliset, vaikka yhteiskunta sen minulle maksaakin, Luottotiedot ovat kunnossa, mutta virhevalintojen takia laskuihin on mennyt vähintään 260 euroa kuukaudessa, välillä koko 290 euroa. Luottotietojen säilyttäminen on minulle tärkeää, jonka takia maksan kaikki laskut, usein isäni tuella.

    Minulla ei ole rahaa ruokaan, ei minkäänlaiseen elämiseen. Haaveilen rahasta, koska silloin voisin syödä kunnollista ruokaa niin paljon kuin haluan, eikä minun tarvitsisi varastaa ruokaa, vaatteita, hygieniatarvikkeita…

    Elämme mieheni tuloilla, hän saa noin 520 euroa kuukaudessa työttömyyskorvausta. Elämämme rajoittuu kotona olemiseen ja television katsomiseen, mieheni käy poikkeamassa ystävien luona aina, kun on varaa maksaa bensarahaa. Asumme 5 km päässä keskustasta, ilman autoa tietenkin. Minä käyn kylällä vain kun on esimerkiksi sossutapaaminen tai RISE-käynyti, joihin on pakko päästä. Muutaman kerran kuukaudessa siis. Kylällä käyminen tekee minut surulliseksi, koska haluaisin käydä syömässä vaikka hesburgerissa tai subwayssa, elokuvissa, kahvilassa, tai ostamassa tarpeellisia vaatteita… Mutta nämä eivät ole mahdollisia rahattomuuden takia.

    Ehkä vielä jonakin päivänä voin ostaa kaupasta niin paljon ruokaa kuin haluan, käydä ystävien luona ja heidän kanssaan kahvilla, leffassa tai shoppailemassa. Toivottavasti,

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *